Hengissä ollaan

Työt vienyt kaiken ajan (ja energian). Kotona käyty vain nukkumassa ja ulkoiluttamassa koirat.
Ostinpa itselleni piristykseksi tulppaaneja keittiönpöydälle, tosin eniten ne taitavat piristää kissaa..

 Tuossa puoli välissä tammikuta posti toi odotetun kirjeen. Sain vihdoin tutkintotoditukseni eli olen nyt ihan virallisesti merkonomi. Kyllähän sitä odotettiinkin.. Suoritin siis opiskeluni omaehtoisena opiskeluna työskentelyn ohessa. Olen siis vasta valmistunut merkonomi, jolla on jo lähes viiden vuoden työkokemus omalta alalta.

 Aiemmin jo mainitsinkin että entiset työkaverini (jotka myös arvioivat minut ja ovat "vastuussa" saamistani arvosanoista) kävivät kahvilla ja tekemässä tupatarkastuksen. Samalla he toivat minulle valmistujaislahjan kun todistus oli juuri sillä viikolla postin mukana tullut. Paketista löytyi Jukka Rintalan suunnittelema Pyry-kynttilälyhty, joka on valmistettu valuraudasta.

Alkuun hieman epäröin, että onkohan tämä nyt minun näköinen ja tykkäänkö siitä niin paljon että se päätyy esille ja sopiiko se meillä mihinkään.. Nyt kun sitä on katseltu ja pyöritelty pitkin taloa, niin tulin siihen tulokseen että minä todellakin tykkään siitä! Se ei voisi enempää olla minun näköiseni eikä voisi paremmin sopia muualle kuin meidän sohvapöydälle. Se on kuin tehty siihen. Tämä siis todella oli onnistunut lahja minulle.

En mielelläni halua lahjaksi mitään sisustuksellista tai mutenkaan mitään mistä antaja olettaa että se päätyy esille johonkin kotonamme. Harvemmin kukaan osaa toiselle kuitenkaan ostaa juuri oikean tyylisiä tavaroita. Esim. joululahjaksi saimme pöytävalaisimen.. Se on nätti ja kaunis ja vaikka mitä mutta en sellaista omaan kotiini haluaisi. Se on tyyliltään sellainen mikä olisi miellyttänyt silmääni edellis jouluna mutta nyt kun tyylini sisustaa on muuttunut ei valaisin yksinkertaisesti sovi talomme muuhun tyyliin. Nyt sen täytyy kuitenkin olla esillä.. Ainakin hetki!